tämä on virtuaalihevonen

LLANWENARTH STUD

Aloitus

Tallin maisemakierros
Hopeaharjat ja kultakaviot
Ponikasvatus

Lähetä sähköpostia!

Welsh mountain-ponikasvatusta
vuodesta 2020.

📌
Coedpoeth, Wales
England

  Llanwenarth Glannau'r Teify   KTK-III, KRJ-III

* 04.04.2023 ( M Layouts / raitatossu.net/mayflower vuotta)
"Teify"
welsh mountain (sektio A), tamma
rnvkkokm
korkeus 118.0 cm
VH23-024-0115
He B, 60cm

kasvattaja ja omistaja
Llanwenarth Stud, VRL-14901

Taustaa

Kun muistelen sitä pientä varsaa, joka syntyi kevätlaitumellemme vuonna 2023, ensimmäinen asia mikä mieleeni tulee on sen ujous. Teify oli hiljainen ja arka, se ei pitänyt mitään meteliä itsestään, vaan tarkkaili elämää emänsä hännän alta suurilla, uteliailla silmillään. Sillä oli tapana vetäytyä aina sivummalle ikään kuin puntaroimaan luottamuksensa määrää. Päätin heti silloin, että antaisin sille aikaa ja tilaa tutkiakseen maailmaa ja kasvaakseen rohkeammaksi, samaan tapaan kuin lapset montessorikouluissa. En koskaan pakottanut sitä mihinkään, vaan annoin sen ottaa askeleet kohti luottamusta omassa tahdissaan.

Päivä päivältä näin pienen varsan rohkaistuvan. Se alkoi hiljalleen tulla lähemmäs, kun lähestyin sitä rauhallisesti puhuen tai ollen vain aivan hiljaa. Muistan ensimmäisen kerran, kun Teify tuli luokseni laitumella ja antoi minun rapsuttaa sitä poskesta - ja voi pojat kun sydän oli pakahtua. Varsa oppi sen jälkeen nopeasti, että myös minä voin olla sen turvapaikka emänsä ohella, ja se alkoi luottaa minuun yhä enemmän joka päivä.

Ajan myötä ujous muuttui varovaiseksi uteliaisuudeksi ja kun Teify alkoi tutkia maailmaa yhdessä lauman muiden hevosten kanssa, sen rohkeus kasvoi kohisten. Se ei enää vetäytynyt, kun vieraita tuli talliin, vaan tervehti uteliaana ja kiinnostuneena. Se oppi, että maailma oli täynnä mahdollisuuksia ja ystäviä, jotka odottivat tähän ihanaan tammaan tutustumista.

Luonnekuvaus

Nyt, kun katson aikuistunutta Teifyä, en voisi olla ylpeämpi sen kehityksestä. Se on kasvanut rohkeaksi ja ystävälliseksi hevoseksi, oikeaksi kullannupuksi, jota voisi rutistella edelleen poskesta ja leperrellä päivät pitkät. Varsa-aikojen ujous oli vain alkusoittoa kauniille tarinalle, jonka Teify on itse kirjoittanut omalla ihanalla tavallaan.

Vaikka Teify on kovin leimautunut minuun, kasvattajaansa, se kiintyy myös helposti kaikkiin jotka kohtelevat sitä kuin kukkaa kämmenellä ja pitävät sitä kuninkaallisessa arvossaan. Pissi ei ainakaan toistaiseksi ole noussut päähän, vaikka Teify tuntuukin olevan etuoikeutetussa asemassa moniin muihin verrattuna (ehkä se monesti saa muutaman ekstraporkkanan ja kolttua päälle aina ennen muita, ettei vain pääsisi mussukka palelemaan), vaan se on hyvin ystävällinen, kohtelias ja uteliaskin ihmisiä kohtaan. Teify tottelee annettuja käskyjä ja ohjeita kuin poliisikoira, se on herkkä ihmisen äänensävylle ja pienimmillekin eleille, mikä tekee esimerkiksi taluttelemisesta ja maastatyöskentelystä varsin miellyttävää. Siis jopa koukuttavaa, koska välillä ihan tuntuu, että pelkkä tuima tuijotuskin riittää ja jo alkaa Teify peruutella takaisin omaan neliöönsä. Tässähän alkaa melkein uskomaan telepatiaan hiljalleen... Työskentelyä sen kanssa ei siis ole voinut tehdä enää tätä helpommaksi, se kun ymmärtää itseensä kohdistuvat odotuksensa ja tietää tallin rutiinit kuin omat taskunsa. Vaikka totutuista rutiineista vähän poikkeaisikin, pitää Teify silti pään kylmänä eikä pistä pahakseen niin sanotusta pienestä herneestä patjansa välissä.

Minä kehuisin ihan ronskisti niin, että Teify on (odotas kun nostan taas ne vaaleanpunaiset lasit silmilleni...) monipuolinen ja lahjakas pikkuratsu, joka sopii oikeastaan lajiin kuin lajiin, mutta isoin arvostus tulee sen yhteistyöhalukkuudesta ja hyvästä ratsastettavuudesta. Se haluaa miellyttää ratsastajaansa ja yrittää aina täysillä, vaikkei välttämättä aivan tietäisikään mitä pitää tehdä. Jumittaminen tai niskottelu ovat Teifylle tuntemattomia käsitteitä. Se on vähän sen oloinen hevonen kuin sillä riippuisi näkymätön porkkana kepin päässä, mikä motivoi sitä puksuttamaan korvat hörössä eteenpäin ja keskittymään olennaiseen. Ei siinä ehdi mitään olemattomia säikkyäkään, vaikka kyllä Teify osaa jalat alleen ottaa jos oikeasti kohtaa jotain todella jännittävää.

Näin pieneksi ja vantteraksi poniksi Teifyllä on kivan elegantit ja sulavat liikkeet, voimakas ja tarkka askellus, ja se reagoi herkästi apuihin (no, istuntaan ei ehkä niinkään, mutta muihin kyllä - pitäisi alkaa itsekin päivittämään omia taitoja nykypäivän standardeja mukailevaksi). Huomasin jo varsana, että se kantaa itseään luontaisesti tosi hyvin ja kulkee hyvässä tasapainossa, mitkä ovat loistopiirteitä kilpaponin uraa ajatellen.

Eniten Teify ehkä nauttii pikkutarkasta työskentelystä yksityiskohtien parissa, kuten avo- ja sulkutaivutusten tai kokoamisten hiomisessa. Se elää kiitoksesta kiitokseen, ja tekee mitä vain, vaikka pyörisi pelkällä ympyrälläkin loputtomiin, jos vain saa motivaatioksi positiivista ja välitöntä palautetta. Mutta passaa se esteratsastukseenkin. Siinä tosin intoa ja innokkuutta löytyy vähän taitoa ja lahjoja enemmän, mutta kyllä se siitä kovasti tykkää kun niin painokkaasti vetää aina esteitä kohden.


Sukuselvitys

  Llanwenarth Ar Goll Trysor
wA, mkm, 117cm
   Ch, KTK-I, VWY-II
Abergwynant Milord
wA, mkm, 117cm
Glydon Teryrnon
Bryncolne Pedwar Stella
Betwsbryn Gwennan
wA, rtkm, 116cm
Twystep Juniper
Dyoll Wyth Anwyled
  Llanwenarth Maebb y Margo
wA, rnkm, 115cm
   Ch, KTK-II, VWY-II
Wreathmoor Magnum
wA, mkm, 116cm
Macynog Millenium
Wreathmoor Poppy
Canffynnon Nola
wA, rtpäist, 112cm
Poed-y-Felin Ethan
Maplehills Norma

Jälkeläiset

Ei vielä jälkeläisiä!


Kisamenestys ja meriitit

Ominaisuuspisteet
Kuuliaisuus ja luonne 518.65
Tahti ja irtonaisuus 565.64

Kouluratsastuskilpailuissa 1084.29 op.
24 starttia joista 3 muuta sijoitusta ja 10 voittoa

Saavuttanut maksimitasonsa (vt. 3/2)

KRJ-III-palkittu 30.11.2024
7 + 7 + 40 + 20 + 0 + 14,5 = 81,5p.

Elokuu 2024 VWY-Cup Helppo C 2/21
23.06.2023 Llanwenarth Stud irtoSERT pt: Siiri
23.06.2023 Rhedyn Welsh irtoSERT pt: Siiri

Näyttelyarvonimi arvonimi myönnetty 00.00.0000

Kantakirjattu III-palkinnolla 20.06.2023
17 + 16 + 16 + 17 = 66p.

VWY-II-palkittu 20.08.2024
7 + 7 + 5 + 22 + 5 = 46p.


Lue otoksia päiväkirjasta

1. elokuuta 2024 | Uskotko ihmeisiin?

On mennyt yli puoli vuotta siitä, kun Teifyn murtuma todettiin takajalassa. Matka tähän pisteeseen on ollut pitkä, jalka on vaatinut enemmän hoitamista kuin olisin ikinä osannut kuvitellakaan, mutta kertaakaan en ole katunut päätöstä yrittää pelastaa Teify. Sinä päivänä kun näin Teifyn ensimmäistä kertaa varovasti varovan painoa murtuneelle jalalleen, koin sellaista toivoa, jota en ollut tuntenut kuukausiin ja purskahdin täyttä päätä itkuun. Jokainen pieni parannus, jokainen päivä ilman takapakkeja oli voitto. Teify oppi jälleen luottamaan jalkaansa ja minä opin jälleen uskomaan ihmeisiin.

Teify sai tänään puhtaat paperit murtuneen jalan osalta. Jalka on täysin parantunut, ei merkkiäkään siitä, että tapaturmaa olisi koskaan käynytkään. Se on suoranainen ihme, vaikka se ei ilman työtä tullutkaan..

Sanotaan, että jokaisella pilvellä on hopeareunus, ja tämä kokemus on todistanut sen todeksi.

20. tammikuuta 2024 | Uskotko lääketieteeseen?

Pahin mahdollinen näky odottaa minua aamulla; ulkona vastassa on täysin kolmijalkainen Teify. Se ei ota painoa jalalle alkuunkaan, vaan sen eteneminen on tuskallisen näköistä kenkuttelua, jossa se ottaa ensin etujaloillaan askeleet ja ponkaisee sitten yhdellä loikalla takajalkansa eteenpäin. Ilmiselvä murtuma. Teifyn yleisilme on kipeä, sen korvat lepäävät sivusuunnassa ja silmät ovat surulliset.

Eläinlääkäri saapuu kuvaamaan jalan ja vahvistaa murtuman. Ennuste on huono. Tekee mieli huutaa ja raivota, että miksi näin käy juuri Teifylle. Se ei ole ansainnut tällaista, mutta minä en anna periksi. Ei ole sen aika vielä lähteä, nyt käännetään jokainen kivi etsiessämme sitä mahdollisuutta, että tästä vielä selvitään.

17. tammikuuta 2024 | Uskotko enteisiin?

En pidä Teifyä juuri koskaan kiinni, eihän se mihinkään karkaakaan. Se seuraa minua kaikkialle, tai sitten tapittaa tottelevaisesti paikallaan jos sellaisen merkin olen sille antanut. Nyt olen unohtanut antaa merkin ja jättänyt rehuhuoneen oven epähuomiossani auki, jolloin Teify tepastelee perässäni ahtaaseen huoneeseen - silkasta uteliaisuudesta tai vain välipalan toivossa.

Kun se yrittää kääntyä, sen takapää kaataa hyllyllä lepäävät kipot ja purnukat, joista keraaminen suolapurkki kolahtelee lattialle ja leviää valtavaksi suolamereksi laatoitukselle.

Vaikka en ole kovinkaan taikauskoinen, tiedän, että suolan kaataminen voi tuoda huonoa onnea. Pudistelen ajatuksen kuitenkin mielestäni ja tartuin lattiaharjaan, jotta Teify ei vedä yliannostusta mineraalisuolaa nassuunsa. Hölmöjä juttuja tuollaiset taikauskot.

22. syyskuuta 2023 | Uskotko rakkauteen?

Luulen, että Teifystä on tullut sellainen kuin se on, koska se on niin rakastettu. Mutta sitä onkin ollut helppo rakastaa, kun se on ollut niin helppo tapaus varsasta pitäen. Meidän suhteeseemme ei ole koskaan tullut pienimpiäkään säröjä koska Teifyä ei ole tarvinnut komentaa - mikä saa minut, vanhan ja paatuneen hevosnaisen, miettimään uudelleen positiivisen vahvistamisen merkitystä hevostoiminnassa. Ehkä minun ei tarvitsekaan olla se kaikkivaltias johtaja, vaan voin olla samalla viivalla hevoseni kanssa ja voimme auttaa toinen toisiamme yhteisellä polulla.

Teify lepuuttaa päätään paraikaa sylissäni, kun olen käynyt sen viereen istumaan syksyillä laitumella. Se luottaa minuun täysin ja minä siihen. Kerrankin minulla on käsissäni hevonen, joka on kuin suoraan oppikirjasta.

Taidan olla rakastunut tähän hevoseen sydänjuuriani myöten.