Hennieth Lady Rose
ruunikonkimo welsh mountain poni
120cm korkea tamma
13-vuotias, syntynyt 18.02.2021
koulutustaso HeB, 40cm
omistaja Llanwenarth Stud, VRL-14901, GB
kasvattaja Hennieth Stud, Laugharne, GB
rekisterinumero VH21-024-0028
Champion -arvonimi myönnetty 01.10.2021
Kantakirjattu 20.05.2021 pistein 65p = KTK-III
Nuorten welshien arviointi 29.05.2021 = Excellent Welsh Youngster (28p)
Tylsää ei ainakaan Ladyn kanssa tule ja välillä pitää oikein ihmetellä miten ihmeessä se on uusimmat jekkunsa keksinyt. Kun yksi paha tapa on saatu karsittua, kehittelee Lady uuden metkun ja toistaa sitä tyytyväisenä kunnes uusi kuningasidea putkahaa mieleen. Se on siinä mielessä kiltti, että se ei ole koskaan purrut, potkinut tai edes uhitellut ihmisille, mutta nokkela pikkuponi haastaa sen sijaan ratsastajaansa. Välillä sitä ollaan niin kuuliaisena ravaamassa kentänlaitaa, välillä vedetään pukkirodeota ihan out of nowhere.
Se on myös niin poni, että siitä ei aina ota selvää mistä kiikastaa. Kerran kaviokuume pääsi etenemään jo aika pitkälle, ennen kuin Lady alkoi näyttää ensimmäisiä oireitaan. Siihen saakka oli ajateltu, että no, sehän vain tavalliseen tapaansa testaa ratsastajansa hermoja eikä siksi suostu poistumaan pihasta. Tahmeus ratsastaessakin lyötiin kuun asentojen ja kujeilevan luonteen piikkiin, kunnes sitten eräänä päivänä se ei ottanut enää askeltakaan ja takakenoisesta asennosta alkoivat hälytyskellot soida. Nykyään Ladyn kaviopulssia seurataan tarkasti päivittäin ja sen kujeilevan luonteen takaa yritetään myös nähdä mikäli taustalla on jotain vakavempaa kuin pelkkä tylsyyspäissään toteutettu uhmakkuus.
Mikään seuraneiti Lady ei ole, eikä se kiinnostu tuon taivaallistakaan hoito-operaatioista. Se kiltisti nököttää paikallaan pitkiäkin aikoja ja silmät alkavat lupsua kiinni jo alkumetreillä. Kauhean helppo tapaus vaikka lasten hoidettavaksi. Sellaisia ihmistä raivostuttavia tapoja mainitakseni Lady kuitenkin rakastaa piehtaroida heti pesun jälkeen ja joskus kavioiden puhdistamisessa vierähtää tovi jos toinenkin, ennen kuin tamma viitsii nostella kinttujaan.
Lady on koulutettu vähän väkipakolla nykyiselle tasolleen ratsastuksessa. Sehän olisi mieluusti tyytynyt letkeään maastomopon asemaan, mutta ei - omistajilla oli jokin outo fiksaatio saada tästä tammasta kilparatsu. Nimittäin kerran eräs kouluratsastaja kehui Ladyn ravia ja kykyä kantaa itseään kun se juoksenteli vapaana laitumella ja tähän lauseeseen tartuttiin kuin täi tervaan. Valitettavasti nopeasti kävi ilmi, etteivät nämä taidot tahtoneet esiintyä silloin kun joku oli tamman selässä, mutta pitkään sen kanssa käytiin valmennuksissa ja yritettiin saada näitä vahvuuksia esiin. Jokunen hienompi pätkä välillä välähtälee, mutta muuten meno on aivan samannäköistä kuin joka toisella muullakin ponilla.
Yritteliäisyyttä ei kuitenkaan puutu ja Lady kokeilee mielellään uusiakin tehtäviä. Mikäli tehtävä käy kuitenkin sille liian vaikeaksi, eikä sen avunhuutoja oteta tosissaan, se heittää hanskat tiskiin jonka jälkeen ratsastuksesta jää vain paha maku suuhun satulan kummallekin puolelle. Ladyn kanssa tulee edetä pienin askelin ja lopettaa heti, kun edistystä tapahtuu.
Sukutaulu
isä. Cardifan Roaylist Pip
VIR MVA Ch., KTK-I |
ii. Gwyfron Stardust
VIR MVA Ch., KTK-II
|
iii. Fernhill Emrys
|
iie. Llyncarfn Aures
|
ie. Betwsbryn Siaradus
|
iei. Twynerch Hynod
|
iee. Morlan Honey
|
emä. Ty'r Seren Celina
Ch., KTK-II
|
ei. Llyfrdwy Pennaeth
VIR MVA Ch. |
eii. Cai Revolt
|
eie. Tan-y-Llyn Cymraes
|
ee. Revoir Meinwen
|
eei. Crinerch Swgwr
|
eee. Tydrefawr Swyn-y-Nant
|
👉 Tarkemmin Ladyn suvusta
Cardifan Royalist Pip (mkm, 119 cm) tottui jo pienenä poikana paistattelemaan näyttelykehien voittajana. Se kahmi Best In Show- titteleitä kuin marjoja, eikä Cardifan Royalist Pipin merkitystä brittiläisille jalostukselle voi jättää huomioitamatta. Jalostusuransa aikana se sai uskomattomat 247 jälkeläistä ja oli ehdottomasti aikansa suosituin jalostusori. Kotimaansa valloituksen jälkeen se myytiin Saksaan jatkamaan uraansa siitoshevosena, mutta menehtyi muutaman vuoden jälkeen kimoille niin harmillisen tuttuun kimosyöpään.
Gwyfron Stardust (trn, 119 cm) oli ruotsalaisomistuksessa ollut poniori, joka saapui muutamaksi kaudeksi synnyinmaahansa Iso-Britanniaan astumaan. Se otti ohjat molempien maiden näyttelykehissä ja voitti useita isompia poninäyttelyitäkin. Kotimaassaan Ruotsissa Gwynfron Stardust kilpaili myös pikkuponien esteratsastuksen mestaruuskilpailuissa useampana vuotena. Sen omistajat paukuttelivat aina henkseleitä kehuskellessaan orin hyppykapasiteetista ja sen väitettiin hyppäävän irtona jopa oman säkäkorkeutensa verran (uskokoon ken tahtoo).
Betwsbryn Siaradus (rtpäistkm, 121 cm) oli Cardifan Welsh Pony Studin kantatamma, jolla kasvatustoiminta aloitettiin aikoinaan. Silloin eivät kyseisen ponisiittolan omistajat vielä ymmärtäneet näyttelymenestyksen tai ihanteellisen rakenteen päälle tuon taivaallistakaan, eikä Betwsbryn Siaradusta esitetty kertaakaan näyttelyissä. Tokkopa sillä tehtiin paljoa muutakaan kuin varsoja. Tamman omistajille riitti, että ponilla oli hyvät käyttöominaisuudet ja helppo luonne, joita he lähtivät jalostamaan eteenpäin.
Ty'r Seren Celina (rt, 113 cm) on surullinen tarina hyvin menestyksekkäästi alkaneesta urasta, joka loppui liian lyhyeen. Vuodesta 2013 alkoi näyttelyissä Ty'r Seren Celinan aika. Se voitti neljänä vuonna peräkkäin Best In Show- tittelin ja kerta toisensa jälkeen tuomarit olivat haltioissaan kuvankauniista ponitammasta. Usean varsan emänä se oli edelleen erinomaisessa kunnossa ja se esiintyikin kesäisin aina vuotuisen varsansa kanssa. Sen viimeisin varsominen oli sille kuitenkin kohtalokas ja tamma nukkui ikiuneen 13-vuoden iässä vuonna 2018.
Llyfrdwy Pennaeth (rtkm, 118 cm) edusti aikanaan oma sektionsa ihannetta erinomaisesti ja toimi niin näyttelyissä kuin sen ohella pienten lasten ratsuna kilpailuissakin, sekä tietysti myös jalostuskäytössä. Näyttelytuomarit ihailivat oria ja sen vanhan ajan tyyppiä harmissaan ihmetellen monesti, miten sitä ei käytetä myös siittolan ulkopuoliseen jalostukseen. Orin omistajat olivat hyvin tarkkoja orin jalostuskäytöstä, eivätkä käyttäneet sitä ollenkaan muille kuin omille tammoilleen.
Revoir Meinwen (rtkm?) on varsin mysteerinen nimi sukutaulussa, sillä siitä ei löydy juuri mitään tietoa. Vanhasta skannatusta lehtiartikkelista tihrustamalla voisi epäillä tamman olleen ehkä rautiaankimo (ja käyneen ainakin kerran todistetusti jonkin sortin kylänäyttelyissä) ja suhteellisen pienikokoinen poni. Sen on jossain vaiheessa tamman elämää omistanut Mrs. Will Pearce, eikä hänellekään löydy yhteystietoja jotta voisi tiedustella Revoir Meinwenistä lisätietoja.
Jälkeläiset
Kilpailukalenteri
VWY-Cupit
15.11.2021 (Glenwood He B 4/30
Päiväkirja
✎ 24. kesäkuuta 2022 | Vanha nainen hunningolla, kirjoittanut Mona
Vanhuus ei painanut Ladyn vauhtia alkuunkaan. Kertynyt ikä näkyi ainoastaan pitkässä, kiharaisessa talvikarvassa, joka ei malttanut tippua ollenkaan edes kesäkuumalla ja jossa ei ollut enää nuoruuden harmaudesta tietoakaan. Iästään huolimatta se viiletti maastossa tukka (ja mammuttikarva) hulmuten ja pysyi edelleen nuorempien perässä ongelmitta, välillä jopa innostuen kisaamaan niiden kanssa vieri vieren. Ladyn kanssa piti kyllä tehdä pidemmät alku- ja loppukäynnit kuin muiden kanssa, mutta verryttyään siitä oli vielä vaikka mihin. Tänäänkin se jaksoi vielä yrittää nakata ratsastajan selästään laukkasuoran avautuessa, sekä kuskasi pientä pilottiaan aina vastakkaiseen suuntaan kuin mikä oli suunnitelma. Siitä oli tullut entistä jääräpäisempi vanhoilla päivillään. Mutta sitkeimmät pippurithan säilyivät pisimpään!
✎ 11. lokakuuta 2021 | Neljän seinän sisälle, kirjoittanut Mona
Sitä oltiin ihmetelty kun Lady oli ollut niin tahmea ratsastaa viimeiset pari päivää. Siis jopa maastossa, jossa se yleensä tikitti kuin aikapommi! Nyt Lady oli hädintuskin jaksanut ravata muutaman kymmenen metrin, kunnes siirsi käynnille. Eläinlääkärihän sitä piti kutsua paikalle ja arvaatte varmaan jo kuinka paljon soimasin itseäni kun kuulin tuomion. Kaviokuume. Miten olin ollut niin huomaamaton enkä ollut nähnyt merkkejä tästä! Tosin Lady oli niin p-o-n-i, että sen kenkkuilu olisi voinut mennä ihan normaalin käytöksenkin piikkiin. Kaviotkaan eivät vielä eilen olleet tuntuneet lämpimiltä (mutta kuten eläinlääkäri sanoikin, kaviokuumeen voi lisäksi tunnistaa varvaspulsseista - mitä en todellakaan ollut muistanut kiireessä tehdä kun en ollenkaan epäillyt tätä). Koppilepoon mars!
✎ 29. toukokuuta 2021 | Nuorten welshien arviointi, kirjoittanut Mona
Kolmen kimon voimin kävimme tänään esittämässä tammojamme nuorten welshin arvioinnissa. Lähes helteisen kuumassa säässä kaikki olivat aivan nuutuneita jo pelkän ajomatkan jälkeen, joka lopulta olikin vain hyvä asia - Lady ei nimittäin jaksanut keksiä omia metkujaan eikä turhaa pöllöenergiaa ollut näkyvissä! Rungosta jopa yhdeksän pojoa napannut Lady esiintyi tasaisen varmasti ja pisteet miellyttivät siinä mielessä myös omistajaa. Suurempia heittoja suuntaan tai toiseen ei tullut (mitä nyt päästä vaivainen yksi piste, mikä todennäköisesti johtui vain näkemyserostamme tuomarien kanssa minkämuotoinen pää mountaineilla tulisi olla). Liikepisteissä etenkin laukka sai kehuja kun Lady väläytteli harvinaisen (totisesti harvinaisen!) isoa ja pyörivää laukkaa. Siinä loksahti omistajaltakin leuka lattiaan, että mikäs kouluponi sieltä voisikaan kuoriutua.
Käytös: 6p
Rakenne: 5p (pää ja kaula/runko/jalat ja kaviot - 1/9/4 p)
Liike: 7p (käynti/ravi/laukka - 5/7/10 p)
Askellajikoe: 5p
Suku: 5p
Yhteispisteet: 28p - Excellent Welsh Youngster
✎ 26. huhtikuuta 2021 | Erävoitto, kirjoittanut Mona
Tuskanhiki alkoi valua selkäpiitäni pitkin kun lähestyimme jälleen kentän pimeämpää päätyä. Yksinäinen valonheitin ei riittänyt valaisemaan täydellä teholla koko ratsastuskenttää, vaan toinen pääty jäi pimeän aikaan melko hämäräksi - ja tämä se vasta oli Ladyn mielestä kammottavaa. Otettuaan toistuvasti pukkilaukkalähdöt päädyssä, olin päättänyt, että päätyynhän mentäisiin niin kauan, että sieltä päästäisiin kunnialla läpi. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä ja kun lopulta Lady ravasi koko lyhyen päätysivun läpi, se ei enää minulle riittänytkään. Vaan nyt se piti mennä rennommin jännittämättä! Kyllä olisi valmentaja antanut varmasti tuta jos tietäisi, mutta olin sitä mieltä, että koska Lady oli niin jääräpäinen poni niin sille ei pitänyt antaa tuumaakaan periksi. Kolmen vartin vääntämisen jälkeen Lady oli jo niin rättiväsynyt, ettei enää jaksanut pelleillä, vaan ravasi laiskasti kuikuilematta koko päädyn, jonka jälkeen se sai isot taputukset ja luvan lopettaa tältä päivältä.
✎ 15. maaliskuuta 2021 | Kalifiksi kalifin paikalle, kirjoittanut Mona
Ladyn ensimmäinen yö loppuelämän kodissaan oli takanapäin. Poni oli matkannut nelisen tuntia Laugharnesta Coedpoethiin kimppakyydillä walesiläisen kilparatsastajan hevosen kanssa ja kuljettajan mukaan "vähän oli kolinaa kuulunut, mutta muuten matka meni odotetusti". Tamma vaikutti hyväntahtoiselta ja tottelevaiselta ollakseen vielä kovin nuori, vaikkakin se oli lähtenyt heti tarhassa jallittamaan johtajan paikkaa eikä muita hevosia kohtaan tuntunut olevan kovinkaan vieraanvarainen. Aamutuimaan se oli nälkäkiukkuinen, joten heitin sille ensimmäisten joukossa heinät jonka jälkeen nyrpeälle naamalle levisi tyytyväisempi ilme. Tänään se saisi vielä pitää vapaata, mutta huomenna olin suunnitellut jo käyväni sen selässä. Ladyhän oli ostettu näkemättä sitä, joten minulla ei ollut aavistustakaan siitä millainen se olisi ratsastaessa.
28.08.2021 
17.05.2021 (
17.08.2021 (