Cafncoch Llwch Legent
mustankimo welsh mountain poni
115cm korkea ori
19-vuotias, syntynyt 04.04.2020
koulutustaso HeA, 60cm
omistaja Llanwenarth Stud, VRL-14901, GB
kasvattaja Preece Mr F., Cafncoch Stud, GB
rekisterinumero VH21-024-0019
VIR MVA Ch -arvonimi myönnetty 01.10.2021
Kantakirjattu 20.05.2021 pistein 89p = KTK-I
Nuorten welshien arviointi 14.05.2021 = Quality Welsh Youngster (20p)
Vaikka lahjahevosella ei ole suuhun katsomista, niin tämän suuhun voitte katsoa. Saatte tutkia vaikka läpikotaisin löytämättä siitä mitään moitittavaa. Tämä ei ollut lahja sen perinteisessä merkityksessä, sillä voi pojat, kyllä tästä orista maksetiinkin itsemme kipeäksi. Vaan tämä oli taivaan lahja.
Niin siirappista kuin se onkin, niin nimi kertoo tästä ponista kaiken. Kyse ei ole pelkästään omistajansa näkemyksistä ruusunpunaisten lasiensa läpi, vaan tämä on oikeasti juuri niin mahtava kuin sanotaan. Ei ole toista yhtä sympaattista herramiestä, joka lisäksi taitaa vaativampiakin kouluratsastuksen liikkeitä ja hurmaa satuponimaisella ulkomuodollaan. Legent on welshponikasvattajien aatelia, parasta kasvatustyötä mitä on aikoihin nähty näillä nummilla.
Kun hevonen näyttää joka tytön unelmahevoselta, niin se ei voi välttyä ylenpalttiselta huomiolta ja hemmottelulta. Uteliaana hevosena Legent haluaa tutkia jokaisen harjan ennen harjausta, hoitajan taskutkin on käännettävä ympäri ja ehkä vähän pitää maistaakin tutkimuskohdetta. Legent jaksaa olla pitkiäkin aikoja hoidettavana, ennen kuin se kyllästyy ja alkaa steppailla sivulta toiselle. Legent on ystävällinen koko perheen hevonen, jolta puuttuu kaikki turha orimainen machoilu ja venkoilu. Sen voi iskeä kenen tahansa käsiin, vaikka kuusivuotiaan, ja olla täysin luottavaisin mielin. Ikävintä mitä voi sattua on se, että kutiavasta paikasta rapsuttaessa Legent alkaa rapsuttamaan takaisin nököhampaillaan ja kuten kaikki tiedämme, se alkaa aina hellästi ja yltyy aina vain rajummaksi mikäli ihminen paina jarrua.
Jos kutsun Legentiä automaatiksi, ei siinä ole mitään negatiivista sävyä. Alusta pitäen oikein ratsutettu ja ratsastettu Legent on ilo silmälle, mutta myös ilo ratsastajalleen, sen kanssa ei tarvitse vääntää ja kääntää, vaan Legent tekee juuri mitä pyydetään ja välillä väläyttelee vähän enemmänkin. Sen lisätty ravi saa sydämen kuin sydämen pakahtumaan ihastuksesta ja Legent esittääkin sitä mielellään. Keinuhevosmaista laukkaakin tekisi mieli mennä tunnista toiseen. Pieniä esteitäkin sen kanssa voidaan hypätä, mutta sillä ei varsinaisesti ole lahjoja eikä ponnua esteille. Pahin tuhmuus, mitä Legent voi tehdä on heittää muutaman ilopukin laukkasuoran alussa. Alun kiitolaukkainnostus häviää nopeasti suoraa edetessä ja sen jälkeen voi vain keskittyä nauttimaan maisemista.
Legent on rohkea poika, joka kulkee luottavaisesti minne tahansa ihminen sitä johdattaa. Taluttaessa se saattaa säpsähtää pelottavia asioita, kuten ohikiitäviä peuroja tai tuulessa lepattavaa pressua. Legent toipuu kuitenkin säikähdyksistä nopeasti ja onkin jo muutamassa sekunnissa taas jatkamassa matkaansa. Tällaista hyvää hermorakennetta sietääkin jalostaa tuleville sukupolville.
Sukutaulu
isä. Tywysoges Dylan y Bardd
VIR MVA Ch., KTK-II |
ii. Brywgm Telynor
VIR MVA Ch. |
iii. Gwellan Ddu Prys
|
iie. Maldgwy Promise
|
ie. Thornvale Dwyrid
KTK-III
|
iei. Bryllifach Dafydd
|
iee. Blaen Brenin-y-Coed
|
emä. Moelwyn Arianrhod
VIR MVA Ch., KTK-I
|
ei. Hwyloch Sir Ivo
Ch. |
eii. Coedbach Llewelyn
|
eie. Tirion Cui Cairn
|
ee. Rhenod Mai Lynne
|
eei. Penford Taran
|
eee. Mwyalchen
|
👉 Tarkemmin Legentin suvusta
Tywysoges Dylan Y Bardd (rnkm, 118 cm) oli aikansa kärkinimiä welsh mountain-piireissä. Kaikki olisivat halunneet sen varsalleen isäksi, mutta sitä annettiin vain harkitusti jalostukseen, josta sille jäikin vain yhdeksän jälkeläistä. Ori oli hyvin nöyrä ja yhteistyöhaluinen, mikä teki siitä uskomattoman kilpaponin niin koulu- kuin esteratsastukseenkin. Luontaista potentiaalia siltä löytyi etenkin koulupuolelle, jossa se häikäisi näyttävällä ravillaan ja niittikin ruusukkeita liki jokaisesta kilpailusta johon osallistui. Eikä menestys jäänyt pelkkien valkoisten aitojen sisään, vaan Tywysoges Dylan Y Bardd oli tuomareiden mieleen myös näyttelykehissä. Ennen kantakirjapalkintonsa korotusta ori kuitenkin menehtyi äkillisesti suolikierteeseen.
Brywgm Telynor (trn, 116 cm) kävi nuoruusvuosillaan keräämässä näyttelyistä palkinnot itselleen, jonka jälkeen sen oli tarkoitus keskittyä pääasiallisesti siitokseen. Se kuitenkin tiinehdytti tammoja heikosti, tavaran liikkuvuus oli huonoa eikä se kestänyt siirtelyä. Tästä syystä sen jälkeläismäärä jäi harmillisen pieneksi. Nämä neljä jälkeläistä ovat kuitenkin yksi toistaan menestyneempiä ja ovat pärjänneet etenkin näyttelyissä. Itse Brywmg Telynorin ratsastettavuudesta ei enää näin vuosikymmenten jälkeen löydy julkista tietoa, mutta jälkeläisten perusteella voidaan olettaa myös isän olleen melkoisen näyttävä suorittaja.
Thornvale Dwyrid (rtkm, 120 cm) eli ensimmäiset kymmenen vuottaan lähes tulkoon villiponin elämää omistajasukunsa valtavilla nummimailla. Heillä ei ollut tarvetta kiirehtiä tämän ponin kanssa, nelisenkymmentä muuta welshponia teki heidät muutenkin kiireisiksi, joten Thornvale Dwyrig otettiin koulutukseen vasta myöhemmällä iällään. Sisäänratsastuksen ja lyhyen tapakoulutuksen jälkeen sille haettiin kantakirjapalkintoa, jotta se saisi virallisesti jalostushevosen arvon. Kun sieltä lopulta nippanappa kolmospalkinto tuli, oli selvää että tulevien jälkeläisten isäorin tulisi olla aivan ykköslaatua jotta yhdistelmä kannattaisi. Thornvale Dwyrid jätti useampia erittäin hyväpäisiä jälkeläisiä, jotka ovat osaavissa käsissä pärjänneet erinomaisesti niin näyttely- kuin ratsastuskilpailuissakin.
Moelwyn Arianrhod (mpäistkm, 114 cm) pääsi osaksi oman elämänsä tuhkimotarinaa, kun vaatimattomasta "harrastelijaperheen" päähänpistosta kuoriutui lopulta voittamaton kuningatar. Se syntyi, koska kahdella naapurilla sattui olemaan vastakkaista sukupuolta edustavat saman rodun ponit ja koska olisihan se hienoa, jos omasta tammasta olisi miniversio. Täysin tuulesta temmattu yhdistelmä synnytti kuitenkin säkeinöivän kauniin muotovaliotamman, jonka kantakirjauspalkintokin tuli aivan läpihuutaen. Eikä aikaakaan kun kasvattaja näki tässä potentiaalisen rahasammon ja myi Moelwyn Arianrhodin isolla rahalla Cafncoch Studiin, jossa se eleli siitostammana pyöräytellen varsoja joka ikinen vuosi. Lempeä ja viisas Moelwyn Arianrhod rakasti ihmisiä, pieniä varsojaan ja elämää ylipäätään, sen kanssa elämä oli kuin ruusuilla tanssimista.
Hwyloch Sir Ivo (rtpäistkm, 120 cm), juuri se peräkammarin oripoika joka sattumalta iskettiin naapurintytön kanssa yhteen, ei ehkä ollut parhaassa tikissään kun se myytiin viimeiselle omistajalleen Abbeycwmhiriin. Mutaisesta tarhasta kömpi esiin takiaisten valloittama liikalihava ori, jolla myyjän mukaan oli taatusti suurta jalostusarvoa, sillä sen ainoasta jälkeläisestä oli juuri tullut muotovalio. Kuntokuurin, klippauksen ja perusteellisen huollon jälkeen Hwyloch Sir Ivosta kuoriutui sangen mahtipontinen komistus, jonka rahkeet riittivät näyttelyissäkin champion-arvonimeen. Herrasmiesluonteestaan huolimatta siitä ei koskaan tullut suosittua jalostusoria ja tämän johdosta se ruunattiin 11-vuotiaana, jonka jälkeen Hwyloch Sir Ivo sai toimia lastenratsuna ja hyvänmielen sunnuntaiköpöttelyissä.
Rhenod Mai Lynne (rnkm, 118 cm) myytiin varhain nelivuotiaana Beddgelert Riding Schooliin, missä se oli kaikkein rohkeimpien pikkutyttöjen suosikki. Kipakka mutrusuu ei ollut helpoin käsiteltävä, mutta ratsastaessa se oli reipas ja teki aina mukisematta mitä pyydettiin. Kun ihmiset alkoivat muuttaa sankoin joukoin maaseudulta kaupunkiin, piti ratsastuskoulun vähentää hevosiaan. Jokainen poni ansaitsee tulla kerran elämässään pienen tytön rakastamaksi, ja eräs tuntiratsastaja olikin niin rakastunut Rhenod Mai Lynneen, että heidän perheensä osti ponin omaksi. Muutaman vuoden päästä tytär olikin jo kasvanut ponikoosta ohi, jolloin perhe keksi teettää Rhenod Mai Lynnellä varsan. Vaikka varsasta tulikin kuin sattumalta täyden kympin poni, jäi se silti Rhenod Mai Lynnen ainoaksi varsaksi.
Jälkeläiset
Ei tarjolla jalostukseen v. 2021.
Päiväkirja
✎ 06. helmikuuta 2022 | Treenailuille PÖH ja maastoiluille JEES, kirjoittanut Mona
Kiitos kysymästä, hyvin pyyhkii Legentin kanssa. Eläkkeelle siirtynyt ori on nyt virallisesti sanonut treenailulle PÖH ja maastoilulle JEES. Yhteistä lempipuuhaa onkin nykyään laukkaaminen täysiä maastossa, vaikka harvemmin enää itse pääsen Legentin selkään kun lapset haluavat aina mennä sillä. Kun heiltä kysyy, mikä Legentissä kiehtoo eniten, he vastaavat täysillä "sillä laukkaaminen". Se on nimittäin sellainen hevonen, joka ei ottaisi sivuaskeltakaan vaikka puu kaatuisi vieressä. Tai sitten se on vain kuuro tätä nykyä, tiedä häntä. Jopa tällaisesta Walesiläisestä talvesta eli kuraloskamoskasta nauttii uudella tavalla kun ei tarvitse oikeasti ratsastaa, voi vain matkustaa mukana ja antaa mennä. Saisipa näistä hetkistä nauttia vielä monen vuoden ajan.
✎ 16. syyskuuta 2021 | Mekkoa pitävä ori, kirjoittanut Mona
Pelkäsin jo tihenneen varvaspulssin enteilevän kaviokuumetta (jota se tietysti edelleen voisi enteillä), mutta useamman kankean ratsastuspäivän jälkeen aloin epäillä Legentin selän menneen jumiin koleissa syystuulissa. Ikääntyvä pappa ei enää pitänyt itseään itsestään liikkeellä ja lämpimänä, joten ihmekös jos selkälihaksen menivät juntturaan. Ei muuta kuin takkia niskaan ja lappu karsinan oveen: "Loimi AINA ulkoillessa". Tänään oli Legentin ratsastettavuus jo parempi, eli voisin jo melkein lyödä kättä Raamatulle ja vannoa ongelmien juontaneen juurensa lihasjumeista. Toki tämä järjestely ajaisi minut jossain vaiheessa vielä vararikkoon, sillä nakupelleinä ulkoilevat tarhakaverit eivät oikein näyttäneet perustavan mekkoa pitävästä orista ja Legentin helmoissa roikkuikin alituiseen yksi jos toinenkin poni.
✎ 07. syyskuuta 2021 | Tuplahinnan pelossa, kirjoittanut Mona
Valmentajamme Jill oli siitä erikoinen tapaus, että hän oli jo heti ensimmäisen valmennuksemme jälkeen luvannut laskuttaa tuplahinnan mikäli valmennettavat olisivat suupaltteja tai urpoja, joten aina oli pistettävä parastaan ja pidettävä leipäläpi tukossa. Välillä se oli vaikeaa, kuten tänään, kun Legentillä tuntui olevan eteenpäinpyrkimys täysin hukassa. Se on muuten harvinaisen tuskastuttavaa. Sitä pistää miettimään heti, että missä vika. Hampaat? Jalat, vatsa, kuolaimet, satula? Eilen kulki, tänään ei kulkenut. Teki mieli kysyä asiasta, mutta tuplahinnan pelossa olin hiljaa ja puskin vetelää ratsuani eteenpäin kaikin voimin. Valmennuksen jälkeen tarkistin hevosen silmämääräisesti ja käsikopelolla läpikotaisin, jonka tuloksena huomasin sen varvaspulssin olevan aavistuksen koholla. Täytynee pitää tarkasti silmällä.
✎ 26. kesäkuuta 2021 | Kun ei ole koiraa mitä lenkittää, kirjoittanut Mona
Legent on se hevonen, joka juoksee tarhan portille ensimmäisenä ihmistä vastaan. Niin se lähti tänäänkin innokkaana mukaani, kun päätin heittää sen narun päähän ja lähteä tarpomaan viileässä kesäillassa Coedpoethin katuja. Kavioiden kopse asfalttitiellä herätti myös naapurustoa vilkuttelemaan ikkunaan ja saihan Legent myös kehuja vastaan tulevilta koiranulkoiluttajiltakin. "Se on niin kaunis, kuin satuhevonen" - naulan kantaan. Legent ei piitannut haukkuvista yorkshirenterriereistä, ohi rullaavista traktoreista eikä äänekkäistä ruohonleikkureista kauniiden puutarhojen laitamilla. Ori kopsutteli reippaasti vierelläni, kuitenkaan yhtään ryysimättä ja pysähtyi kuin seinään jos tein samoin itsekin. Tätähän voisi käyttää vaikka kylän tapahtumissa talutushevosena mikäli tarve vaatisi. Rauhallisen kävelylenkin päätteeksi Legent pääsi takaisin laitumelle kavereidensa luokse, jonne se lähti häntä tötteröllä ravaten auringon kullatessa sen jouhia taianomaiseen leimuun.
✎ 14. toukokuuta 2021 | Nuorten welshien arviointi, kirjoittanut Mona
Sade rummutti hevosauton peltikattoa ajaessamme kohti nuorten welshin arviointitapahtumaa. Kolmesta mukaan lähteneestä ponista Legent oli eniten poissa tolaltaan kylmästä ja piiskaavasta, mutta kuitenkin niin perin tyypillisestä englantilaisesta säästä että emme olleet osanneet edes odottaa sitä. Araksi ja säikyksi heittäytynyt Legent sai olosuhteisiin nähden odotetusti käytöksestä vain ykkösen, joka laskisi lopullista pistesaldoa huimasti. Pään arviointi oli myös haastavaa pään suhatessa alituiseen jokaiseen ilmansuuntaan ja silmien pyörähdellessä päässä kuin hedelmäpelin appelsiinit konsanaan. Jännittyneisyys toi kuitenkin erityistä särmiä Legentin liikkeisiin ja käynnistä se nappasikin täydet kymmenen pistettä, josta omistaja sai olla äärimmäisen ylpeä! Kuitenkin koko päivän stressannut Legent alkoi kuumua askellajikokeessa, emmekä saaneet esitettyä sitä parhaimmillaan ratsain. Eihän tämä aivan putkeen mennyt, mutta 20 pisteellä Legent palkittiin kuitenkin Quality Welsh Youngster- tittelillä.
Käytös: 1p
Rakenne: 4p (pää ja kaula/runko/jalat ja kaviot - 1/5/5 p)
Liike: 6p (käynti/ravi/laukka - 10/3/6 p)
Irtohypytys/askellajikoe: 4p
Suku: 5p
Yhteispisteet: 20p -
Quality Welsh Youngster
26.08.2021 
30.06.2021 ERJ-Cup (
18.05.2021 (
18.04.2021 (