Lähetä sähköpostia!

Welsh mountain-ponikasvatusta
vuodesta 2020.

📌
Coedpoeth, Wales
Yhdistynyt kuningaskunta

Gwenfilo Jerome (rnkm, 118 cm) ei liene nimenä kovin tuttu welshpiireissä eikä se koskaan ole esiintynyt minkäänlaisissa näyttelyissä tai kilpailuissa (lukuunottamatta yksiä näyttelyjä maitovarsana kasvattajan toimesta). Sillä oli kuitenkin oma kannatusjoukkonsa "wanhantyyppisten"-ponikasvattajien kesken, koska sillä oli juuri sellainen rakenne jota perinteistä mountainponia ihailevat haluavat; vahvat luut, massakas rakenne, leveä ja kovera otsa, sekä pienet korvat. Sillä oli paljon vahvoja orimaisia piirteitä ja sen tiedettiin olevan varsin energinen paketti. Gwenfilo Jeromesta netin keskusteluryhmiin postatut kuvat aiheuttivat suurta huokailua ja oriin ihastuneille meriitit olivat toissijaisia. Joskus joku paikallinen kävi sillä ratsastamassakin, mutta pääosin se sai elää nummilla vapaana laiduntaen. Gwenfilo Jeromella on 8 jälkeläistä, jotka myöhemmin ovat pärjänneet mukavasti esimerkiksi näyttelyissä - jos vain tuomariksi on sattunut henkilö, joka vielä kannattaa alkuperäistä rotumääritelmää sporttisen silakkawelshin sijaan.

Caernarfon Teilwr Saith (rnkm, 115 cm) nähtiin muutaman kerran ison yleisön edessä Twynffechan Welsh Pony Showssa vuosina 2004-2005, mutta koska suurta menestystä ei yrityksistä huolimatta tullut niin se ruunattiin pian tämän jälkeen. Ennen ruunaustaan Caernarfon Teilwr Saith ehti astua 11 tammaa, joista 10 tiinehtyi ja varsoi terveet varsat. Ruunauksen jälkeen Caernarfon Teilwr Saith vaihtoi alaansa näyttelyluokista ratsastusluokkiin ja pärjäsi siellä hyvin, olleen useasti mukana Supreme Ridden Championships -luokissa. Caernarfon Teilwr Saith näytti aina rauhalliselta ja vaivattomalta ratsulta verrattuna luokissa riekkuviin oreihin, mutta ruunauksella oli varmasti osansa tähän.

Gwydler Sws Wennol (rtkm, 112 cm) oli Gwenfilo Studin siitostammana vuosikymmenten ajan kunnes se jouduttiin lopettamaan huonojen hampaiden vuoksi 29-vuotiaana. Sen kanssa käytiin vuosittain tamma ja varsa- näyttelyluokissa, mutta Gwydler Sws Wennolin osalta niistä ei irronnut menestystä vaan sen jälkeläiset pärjäsivät niissä paremmin ja tamma itse pääsi kantakirjaankin vain tuomareita lahjomalla. Osa moitti tamman runkoa liian lyhyeksi, toiset eivät pitäneet sen jalkojen asennoista. Gwydler Sws Wennol oli kuitenkin loistava siitostamma, se tiinehtyi joka kerta helposti ja varsoi ongelmitta, joten hukkaanhan tällaisen heittäisi jos pihan perukoille olisi jättänyt!

Brynerth Naw Enfys (rnvkkokm, 114 cm) on tämän sukupuun helmi ja kaunis kuin karkki! Niin käyttö- kuin näyttöponinakin kunnostautunut tamma oli kantakirjattu I-palkinnolle, joten ei epäilystäkään että se muotovalioutui nopeasti näyttelyuransa alkutaipaleella. Harmillisesti kohtutulehduksen jälkeen Brynerth Naw Enfys ei enää tiinehtynyt ja sille ei enää ollut ponisiittolassa käyttöä. Sen oma lauhkea luonne ei niinkään ole periytynyt sen kahdelle jälkeläiselle, joskis orivalinnoilla on ollut varmasti painoarvoa tässä. Myöhemmin uuden omistajaperheen tytär kilpaili Brynerth New Enfysillä ratsastusluokissa ja etenkin ravista se on saanut hyviä arvosteluja. Tamma on uuden omistajansa kertoman mukaan lempeä ja oikea unelmaponi.

Coedon Hynod (mpäistkm, 116 cm) jakaa mielipiteitä, sillä se on harmillisen yleinen nimi walesiläisten ponien sukutauluissa. Se oli yksi aikansa kysytyimmistä siitosoreista ja sille onkin kertynyt jälkeläisiä huimat 113 kappaletta. Coedon Hynodillä oli kuitenkin ainutlaatuisen oppikirjamainen rakenne, sekä ystävällinen ja anteeksiantava luonne, johon sen suuri suosio perustui. Poni myytiin ruunauksen jälkeen Ruotsiin, jossa se toimi nuoren ratsastajan kilpaponina aina helppo A-luokkiin asti. Vuonna 2007 Coedon Hynodin kerrottiin kuolleen kimosyöpään.

Tynerch Dalia (vkkokm, 113 cm) eli tähdenlennon lailla lyhyen, mutta tärkeän elämän. Glandwyllin herttuaparin omistama tamma esiintyi useissa uutisartikkeleissa ja tv-lähetyksissä omistajiensa kanssa ollen siihen aikaan koko kansan lempihevonen. Tynerch Dalian kärsivällisyyttä ja lumikkimaista kauneutta ihasteltiin kautta maan, ja kun tamman kerrottiin kärsivän ähkyn oireista vain kuusivuotiaana, jännitettiin ponin selviämistä joka sohvalla. Koko Iso-Britannian järkytykseksi aamulehdessä oli suru-uutinen Tynerch Dalian menetyksestä ja se pysäytti hetkeksi koko herttuaparin toiminnan julkisuudessa. Kukaan ei heidän mielestään voi täyttää Tynerch Dalian jättämää aukkoa vielä tänä päivänäkään.

04. maaliskuuta 2023 | Päivän sana: nöyryys

Valmentajamme Ellie oli varsin aikataulupositiivinen henkilö. Tarkoittaen sitä, että hän suhtautui aikatauluun kuin aikatauluun varsin myönteisellä mielellä, kuten hän tänäänkin totesi sovittuamme valmennuksesta "eihän sinne mene kuin vartti". Koska luotin aikataulupositiiviseen Ellieen, olin saapunut ratsastuskentälle vartin etuajassa, jotta Joshua olisi sopivasti kävellyt alkulämpöjä. No, vartti venyi puoleksi tunniksi ja olimme ehtineet jo ravata melkein hikeä pintaan kun Ellie kehtasi saapua paikalle. Koska kyse oli kuitenkin aikatauluPOSITIIVISUUDESTA, ei tästä sopinut suuttua. Hän sentään saapui paikalle, toisin kuin osa maamme "valmentajista". Päivän sana oli niin edellämainitun kuin ratsastuksenkin suhteen nöyryys. Mehän oltiin oltu Joshuan kanssa jo niin pätevää kouluratsukkoa - ai että - vaan kohtalo puuttui taas peliin. Sen puolituntisen ennen Ellien saapumista saatiin ravailla kaikessa rauhassa, kunnes Ellien saavuttua alkoi lähimailta kantautua kamala piikkauksen äänet ja PAM. Sussiunatkoon kun poni otti rivakat lähdöt ja sittenhän siinä kävi sillä tavalla kurjasti, että horjahdin toispuolelle satulaa ja jäin kohtuu pitkäksi aikaa killumaan siihen, ikään kuin kohtalolle antautuneena. Minun onnekseni Joshua heitti kuitenkin vielä loikan vastapäiseen suuntaan ja sinkosi minut takaisin satulaan, hahaa! Ponihan riekkui vielä tämän jälkeenkin, joten treenimme sisältö muuttui sulkutaivutuksista ja keskilaukoista siirtymisharjoituksiksi. Käynti-seis, ravi-seis. Vähän uskallettiin lopussa laukatakkin parin voltin verran. Ihan mahdoton meininki tänään! Joitain ihan kelpo pätkiäkin tuli rodeoiden välissä, vaikka vetäähän tämä ratsastajan nöyräksi.

22. helmikuuta 2023 | Tykinkuulan kevätriemua

Oli taas lapsenlapsen aika vuorostaan kiivetä Joshuan kyytiin. Hän oli jo sen verran näppärä pikkuratsastaja, että pystyi jo verryttelemään itsenäisesti, joten sillä aikaa kun tyttö ravaili saumattomasti reippaalla Joshualla, kiristelin työkaluni kanssa kentän ruuveja. "Ota vaan vähän laukkaa vielä tähän alkuun, niin katson vielä tuon toisen päädyn", huikkasin ja annas olla kun Joshua lähti laukkaan, niin sai lapsenlapsikin kokea tuota pienen tykinkuulan kevätriemua! Pienet lähdöt ja kaupanpäälliseksi vielä pukit, niin ai että kun sai olla iloinen, etten ollut itse selässä. Hyvin tuo natiainen kuitenkin selässä pysyi, vaikka Joshualta lähtee kyllä pukkiensa kanssa voimaa kuin isommastakin työhevosesta. Laukka näytti vähän ikävähköltä, joten harjoiteltiin sitä enemmän isoilla pääty-ympyröillä, joissa tehtiin taivutteluja ja temponvaihteluja. Tyttö ehdotti, että lähtisi viikonloppuna Joshualla ihan oikeisiin kisoihin. Totesin kuitenkin, että ehkä parempi että lähdette vaikka maastoon sulattelemaan rasvaa, sillä sitä vaikuttaisi olevan Joshualla niin sanotusti tarpeeksi...

08. tammikuuta 2023 | Googlelle kiitos

Koska olin tutkinut, tarkastellut ja hivellyt Joshuan jalkoja jo yli vuoden päivät, tiesin kyllä heti jos niissä jokin muuttui. Pelkästä kavioiden pienestä lämpöilystä en juurikaan ollut huolissani, sillä nämä nyt tulivat ja menivät välillä ilman syytäkin. Tänään sillä oli kuitenkin pientä turvotusta ja lämpöä toisessa etujalassa - kääk! Sitä ei edes silmällä huomannut, ainoastaan tunnustelemalla ja tuskin kukaan tuntematon sitä olisi edes noteerannut. Minä sen kuitenkin huomasin ja tein sen, minkä jokainen järkevä aikuinen tässä tilanteessa tekee; eli istuin tietokoneelle googlettelemaan asiaa ja päästin hysterian valloilleen! Sieltä neuvottiin katsomaan miten hevonen liikkuu. No, liikkuihan se, moitteetta, eli hirveän viallinen se ei voinut olla. Suositeltiin myös kylmäystä, joten jalka jäihin ja lopuksi kävelylenkille. Kävelytyksen jälkeen turvotus oli onneksi laskenut, mutta tuntui silti erikoiselta. Googlen mukaan diagnoosi oli siis jännevamma. Tähänkö tämä kaikki nyt päättyi! Jälkimainintana; ei päättynyt, muutaman päivän kylmäyksen, levon ja tulehduskipulääkekuurin ansiosta Joshualla oli taas kuiva etunen. Kiitos Googlelle.

28. marraskuuta 2022 | Tuulta nopeampi tykinkuula

Onneksi alkaa olla se kausi, kun kuiskaustakin hiljaisemmat ja tuulta nopeammat tykinkuulat, eli pyöräilijät, koluavat releensä hammasharjalla läpi ja siirtävät menopelinsä talveksi säilöön ettei vain pääse ruostumaan. En ole nimittäin koskaan ymmärtänyt, miten ihminen voi tulla niin vihaiseksi pyörän satulaan hypätessä. Eihän me tänäänkään päästy Joshuan kanssa kuin kotitieltä ensimmäiselle isommalle raitille kun näin jo edestä posottavan pyöräilijän liukuvan kohti tatti otsallaan. "Katso eteesi!" se kehtasi vielä huutaa ohimennessään. Olisi nyt antanut edes mahdollisuuden vastata! Kyllä minä silmäni pidän tuossa kohtaa mieluummin steppailevassa ponissa, kuin trikoopellessä. Joshua ei paljoa arvostanut kosketusetäisyydeltä suhahtanutta maantiekiitäjää ja oli monottaa sitä heti ensitöikseen. Onneksi ei osunut, niin ei tarvinnut jäädä miettimään kumpi oli korvausvelvollinen.

02. elokuuta 2022 | Nuorten welshien arviointi

Surkuttelin aiemmin kun yksikään poneistamme ei ollut vuosienkaan aikana useista yrityksistä huolimatta saanut Nuorten welshien arvioinnista Excellent-palkintoa korkeampaa. Mutta nyt se viimein tapahtui! Meidän Joshua meni ja täräytti talliin parhaimman Premium Welsh Youngster- palkinnon! Se sai täydet kymmenen pistettä käytöksestä ja laukasta, eivätkä muutkaan osiot huonosti menneet. Joshua esiintyi edukseen koko päivän ajan ja pieni sähellyskin rakennearvostelun aikana katsottiin vähän sormien läpi (paitsi rungon osalta tuli vain yksi piste, kun Joshua ei malttanut seistä hetkeäkään aloillaan). Tiukkana tunnettu tuomari kehui etenkin ponin ratsastettavuutta askellajikokeessa, se oli kuulemma varsin miellyttävä ja herkkä ratsastaa. Leveä hymy korvilla lähdettiin siis Joshuan kanssa kotiin!

Yhteispisteet: 35p - Premium Welsh Youngster

11. heinäkuuta 2022 | Klinikalla Wrexhamissa

Kaikki haaveilevat hevosen omistamisesta ja sehän on parasta niin kauan kun hevonen pysyy terveenä. Näin monen hevosen omistajana todennäköisyys sille, että kaikki kuitenkin olisivat aina terveitä on aika pieni. Nakki napsahti nyt pienelle Joshualle. Epäilys kavio-jostain, ehkä kaviopaiseesta, sillä kolmijalkainen se nyt oli eikä mennyt kotihoidolla ohitse. Matkasimme tänään Wrexhamiin hevosklinikalle tutkittavaksi, jossa hoito aloitettiin tarkastelemalla sen askellusta - ei nimittäin ravannut askeltakaan - ja tästä siirryttiinkin jo puuduttamaan ja tarkastelemaan sen jälkeen uudestaan. Röntgeniinkin jouduttiin ja kuvailtiin tätä samaa kaviota monesta eri suunnasta. Sieltä ne alkoivat sitten paikantua, nimittäin ne pienet perkeleet eli kaviopaiseet. Helpotti kyllä, ettei mitään sen vakavempaa! Haudetta pakettiin ja odottelemaan toipumista. Samaan rahaan otettiin myös hiekkakuvat, kun klinikalla jo kerran oltiin. Pieniä hiekanjyviä oli, mutta ei mitään mistä eläinlääkäri olisi sen enempää ollut kiinnostunut. Olihan tässä kuitenkin stressitekijöitä ollut muuton vuoksi, mutta hyvin oli Joshua pärjäillyt siitäkin huolimatta. Nyt vaan pieneen rajattuun tarhaan odottelemaan, että paiseet poistuvat ja poni pääsee takaisin laitumelle.