Lähetä sähköpostia!

Welsh mountain-ponikasvatusta
vuodesta 2020.

📌
Coedpoeth, Wales
England

Cawyddel Brynawelon (mkm, 119 cm) oli tavanomaisen sunnuntaiponiharrastelijan "siitosori" - jolla ei kyllä minkäänlaista näyttöä tai meriittiä tähän hommaan löytynyt. Aika ajoin Cawyddel Brynawelonista jätettiin kuitenkin jalostusilmoitus nettiryhmään ja usein oria tarjottiin jalostukseen aivan pilkkahintaan tai jopa täysin ilmaiseksi. Ulkoisesti ori oli toki komea, vaikkakaan ei todennäköisesti olisi nykyihanteita vaalivia tuomareita miellyttänyt raskaahkon tynnyrimäisen olemuksensa vuoksi. Näille wanhanmallisille welsheille löytyi kuitenkin oma fanaattinen kannattajaporukkansa, joka oli valmis käyttämään Cawyddel Brynawelonia tammoilleen ilman että se oli käynyt kertaakaan edes jalostusarvostelussa. Tuskin orilla paljon ratsastettiinkaan, sillä sen takiaisten koristamasta harjasta saattoi päätellä orin elelevän aika tukevasti vain oloneuvoksena. Omistajan kerskailut, kuten "ihan hyvä ratsu" ja "kulkee hyvin omalla moottorilla" saattoivat olla myös täyttä bluffia. Ilmeisen terveenä ori kuitenkin pysyi siihen saakka, kunnes se jouduttiin reilu parikymppisenä lopettamaan kimosyövän johdosta.

Frenin Braith (mpäist sab, 116 cm) särähtää welshkasvattajan korvaan yhdestä syystä; se oli ihan tavallinen perusponi mutta satojen kimojen seassa toki erikoisen värinen ja siksi aikanaan jotenkin suosittu (kuulostipa katkeralta). En voi väittää törmänneeni moneenkaan tämän väriseen mounttiin, mutta en ainakaan minä valitsi yhtään oria pelkän värin vuoksi. No, olihan se sentään II-palkinnolla kantakirjassa ja kehuttu luonteensakin puolesta, mutta silti... Frenin Braith pyöri aikansa myös ridden-luokissa haalimatta kuitenkaan sen kummempaa menestystä. Jälkeläisiä sille joka tapauksessa siunaantui seitsemän jalostusvuoden aikana jopa 47 kappaletta, joista taisi peräti kaksi periä isänsä himoitun värityksen. Loput olivatkin tavan rautiaita ja ruunikoita, jotka jäivät sitten pyörimään kasvattajiensa käsiin.

Rhanymlwg Melody (rnkm, 121 cm) syntyi samana päivänä Harry Potterin kanssa (tärkeä mainita), mutta oli syntymäpäiväkaimaansa kuitenkin rutkasti nuorempi. Siinä missä Potterille saapui savupiipusta 11-vuotiaana kirjeitä velhokoululta, koki myös Rhanymlwg Melody elämänsä käännekohdan 11-vuotiskeväänään kun arvon Cawyddelin herttuatar lunasti tamman omiin nimiinsä ja poni pääsi elämään ruhtinaallista elämää isoon kartanoon. Herttuatar oli varsin innokas ponikasvattaja, hän käytti tammaa tiuhaan tahtiin näyttelyissä ja keräsi sille meriittejä meriittien perään ennen tamman siirtymistä kokoaikaiseksi siitostammaksi. Rhanymlwg Melodyllä on yhteensä 5 jälkeläistä. Tamma oli herttuattaren palvelusväen suosikkihevonen lauhkean luonteensa ansiosta ja koko kartano täyttyi kyynelistä syyskuisenä iltapäivänä 2018, kun Rhanymlwg Melody löytyi laitumelta jalka katkenneena jolloin se oli pakko päästää ikiuneen.

Penerwyn Hwyl (rnkm, 114 cm) syntyi pienen ja idyllisen maatalon takapihalle, jossa se eli tyytyväisenä vailla huolen häivää ensimmäiset vuotensa kirmaten emänsä ja sisarustensa kanssa villeinä ja vapaina. Vapaus kuitenkin päättyi, kun isäntäpari joutui iän takia muuttamaan lähemmäs isoa kaupunkia ja ponit lähtivät pakkohuutokauppaan. "Kolmesataa puntaa ensimmäinen, toinen ja kolmas - myyty isohattuiselle leidille keltaisessa leningissä!", kumahti viimeinen tarjous eikä Penerwyn Hwylillä ollut aavistustakaan millaiseen paikkaan se oli juuri muuttamassa. Nantferlaisissa asuva piikikäs ja töykeähkö rouva Davies omisti laatutietoisen, mutta aivan taskukokoisen, ponisiittolan miehensä kanssa ja Penerwyn Hwylistä tuli sen uusin lisäys. Tammaanhan hän ei koskaan koskenut itse, sen hoitivat hevosenhoitajat - jotka ajeluttivat hevosia näyttelyistä toiseen ja antoivat niille sitä huomiota, jota niiden omistaja ei pystynyt antamaan. Omistajarouva oli lyhytpinnainen ja kulki usein raippa käsissä ympäri tallialuetta (sanomattakin selvää mitä hän kepillä teki). Penerwyn Hwyl ei koskaan kilpaillut ratsastuksen saralla, mutta hevosenhoitajat ovat jakaneet myöhemmin kuvia joissa ovat käyneet tammalla laukkaamassa maastossa, kiipeilemässä nummilla ja jopa kahlaamassa lammen rannalla. Ponin tarkkaa kuolinpäivää ei ole tiedossa, mutta sen tiedot poistuivat Nantferlaisin siittolan kotisivuilta kevättalvella 2023.

Hydon Penadur (trn, 121 cm) on se tämän suvun kiintiönimi mitä tulee menestykseen - orihan oli oikea kuuluisuus! Hydon Penadur oli liikkeiltään kuin hevonen pienoiskoossa, eikä I-palkinnolla kantakirjattu ori jättänyt ulkomuodoltaankaan kylmäksi. Siitä kyllä kiersi ikävä juoru, jossa huhuttiin orin omistajien vuolleen sen kavioita niin paljon, että se saatiin mahtumaan mountin mittoihin ja mahdollista oli siis, että virallisesti Hydon Penadur olisi voinut olla jopa sektion B welshponi. Mutta mene ja tiedä, näin vain kuulin kampaajalta ohimennen... Kouluratsastuksessa Hydon Penadur kamppaili aina kärkisijoista jopa isoja puoliverisiä vastaan ja pisti niille tosissaan kampoihin. Tammanomistajat kävivät villeinä sinä kesänä kun Hydon Penadurista julkaistiin ensimmäinen mainos, eikä ori voinut edes ottaa kaikkia halukkaita vastaan. Kaiken kaikkiaan Hydon Penadurille jäi 98 jälkeläistä, joista kehkeytyi varsin kivoja linjoja tämänkin päivän sukutauluihin.

Lacyoaks Wennol (rnkm 114 cm) oli kiiltokuvamainen painos "oppikirjamountista". Kimo (oma mielipiteeni; kuten olla pitää), harvinaisen sopusuhtainen ja upeat mittasuhteet päänalueella, mutta myös taitava ja monikäyttöinen yleisponi. Alunperin Lacyoaks Wennolin piti lähteä Saksaan vieroituksen jälkeen, mutta hiljalleen ponin kasvaessa tulevaisuuden suunnitelmat muuttuivat eikä tammasta raaskinutkaan päästää irti. Valloittavan lempeän ja pitkähermoisen Lacyoaks Wennolin geenit olivat ehdottomasti sellaiset, joita kannatti jalostaa eteenpäin täällä rodun kotimaassa! Tamma kantakirjattiin II-palkinnolle jääden vain nippanappa kirkkaimmasta ykkösestä ja se varsoi siitosuransa aikana viisi upeaa jälkeläistä. Lacyoaks Wennol myytiin 16-vuotiaana Irlantiin ansaitulle eläkkeelle pakkohuutokaupassa omistajiensa ikääntymisen vuoksi.

11. helmikuuta 2023 | Nuorten welshien arviointi

Annie oli se villi kortti tämän päiväisissä nuorten welshien arvioinneissa. En odottanut siltä mitään - kirjaimellisesti mitään - sillä kotioloissa se oli varsinainen tuittupää, eikä ratsastaessakaan esittänyt minkäänlaista potentiaalia mihinkään suuntaan. Tuomari oli kyllä siinä asiassa samaa mieltä, että eihän se mikään rakennekukkanen ollut, vaan sellaista keskivertoa, mutta jaloista Annie nappasi kyllä kasin eli jotain hyvää kumminkin. Mutta ajatelkaa, tamma sai käytöksestä ysin, siis melkein täydet! Olikohan numero lipsahtanut kuitenkin väärinpäin? Siis tämä poni, joka yritti tuomarin kulkiessa ohitseen napata sitä persuuksista ja nosti napakasti jalkaakin kun tuomari laski kätensä ponin lautasille taputtaakseen sitä. Veikkaan siis todellakin, että paperi oli väärinpäin kädessä pisteitä antaessa, mutta hyvä niin - en käy valittamassa ainakaan! Askellajikoe meni kuten odotinkin, eli nelosta tuli ja aikalailla samanlaista pisteriviä myös liikeosuudesta. Kun ei vain lähde, niin ei lähde. Sitä paitsi Annie näytti todella etupainoiselta ja selvästi painoi kuolaimelle. Jokatapauksessa, Excellent Welsh Youngster-palkinto arvioinnista napsahti (varmaan sen väärtepäin olevan kutosen ansiosta), joten kaunista hymyä vain ja äkkiä kotiin ennen kuin tuomarit muuttavat mielensä!

Yhteispisteet: 29p - Excellent Welsh Youngster