Ch Llanwenarth Wynonna KTK-I, VWY-II

* 03.10.2025 ( vuotta)
"Wynonna"
welsh mountain (sektio A), tamma
rnvkkopäistkm
korkeus 114.0 cm

VH25-024-0248
He C, 60cm

kasvattaja ja omistaja
Llanwenarth Stud, VRL-14901

Taustaa

Kasvattajana itsevarmuuteni oli korkeimmillaan kun tein päätöstä Wynonnan vanhempien yhdistämisestä ja varsan tekemisestä. Siinä oli kaikki ainekset kivaan poniin; emä oli tasainen ja luotettava joka tilanteessa ja isä sporttinen ori. Ajatuksena oli saada varsa, jossa olisi sekä älliä että ulkonäköä.

Kaikki toiveeni varsan suhteen toteutuivat, kun Wynonna syntyi, vaikka en sitä ääneen uskaltanut vielä silloin kuuluttaakaan. Kasvaessaan siitä muotoutui juuri sellainen kuin sen suku antoi odottaakin - herkkä, älykäs ja kaunis. Vaikka se oli rohkea, siinä oli sellaista pehmeyttä, joka teki siitä oikein miellyttävän käsitellä varsa-aikoina.

Kasvattajana kuvittelin, että se myös aina pysyisi sellaisena. No, kyllähän siitä ihan tasapainoinen tapaus tulikin, mutta se myös tasapainotteli jatkuvasti hyvän käytöksen ja sellaisen pienen kujeilun välillä.

Mutta harva poni onnistuu olemaan samaan aikaan niin järkevä, niin rasittava ja niin hemmetin hyvä poni. Wynonna onnistuu siinä.

Luonnekuvaus

Kuvailen yleensä Wynonnaa sanomalla, että se on täydellinen yhdistelmä varsinaista enkeliä ja kuninkaallista kyseenalaistamista. Se osaa olla niin kamalan herttainen, että tekisi mieli välillä kääriä se vain pumpuliin ja syöttää sille kädestä pelkkiä siirapilla voideltuja omenoita koko sen loppuelämän ajan, mutta taas välillä se osaa heittää ihan kunnolla vastarintaakin. Mykkäkoulu on Wynonnan lemppari mitä kiukutteluun tulee. Silloin se vetää korvat taakse, eikä kuuntele mitään (eikä myöskään tunnu näkevän tai reagoivan silloin). En oikein aina tiedä mistä se johtuu, enkä myöskään sitä, mikä sen saa loppumaan (muuten kuin siirapilla voidelluilla omenoilla), mutta ihan yhtä nopeasti kuin mykkäkoulu alkaa niin se yleensä myös loppuu, ja Wynonnna palaa takaisin ihanaksi enkeliksi. Sitten tungetaan vähän turpaa syliin ja pyydetään ja annetaan anteeksi ja siirrytään eteenpäin elämässä ja niin edelleen.

Paikoillaan seisominen ei ole Wynonnan mielestä hauskaa. Jotain pitäisi aina tehdä, eikä paikoillaan seisomisessa tehdä mitään. Se on tylsää. Sitä kannattaa välttää, tai ainakin pitää minimissään.

Ja riippuen ihan siitä mitä ratsastaessa siltä haluaa, osaa Wynonna olla joko ihan älyttömän helppo tai käsittämättömän vaikea. Jos haluaa vain, että se näyttää hyvältä, niin koko homma on ihan piece of cake. Wynonna kaartaa aina kaulansa nätisti kaarelle kun ohjat edes ottaa käsiin ja tikittää menemään kauniisti häntä korkealla. Jos taas haluaa, että se myös tuntuu hyvältä, niin siinä kohtaa astutaan suohon.

Se nimittäin kuuntelee ratsastajaansa tarkasti ja reagoi vähän turhankin herkästi kaikkeen, eli jos painopiste on vähääkään väärällä puolella, niin Wynonna vain pyörittää päätään, että ei tänään, sweet heart! Se siis tunnistaa pienimmänkin herneen patjansa alta, eikä päästä hernettä pakenemaan kuin koira veräjästä. Herne pitää saada tilille aiheuttamistaan harmeista.

Wynonnalta löytyy enemmän rohkeutta kuin järkeä, mistä syystä se on maastossa aivan kuin omalla maaperällään. Eikä se jää laukkasuoran nähdessäkään turhia himmailemaan (vaikka kuluttaakin paukkunsa aika nopeasti loppuun ja tiputtaa raville), välillä alkumetreillä saa vanhakin konkari napata harjasta kiinni, että mukana pysyy.

Sukuselvitys

Wethlionar Jerome wA, rn, 117cm Ch, KTK-II, VWY-II, KRJ-I	Ty Tylluan Orion wA, rnpäist, 121cm	Cwmrhiw Sirius
		Tyddyn Glaswyn Pearl Ffion
	Craigwyn Nessa wA, vkkokm, 121cm	Garnfelyn Rollo Rys
		Cilfach Misty Maiwen
Dolwyren Lynette wA, vkkopäistkm, 120cm Ch, KTK-II, VWY-II, KRJ-I	Ysfaen Cedriar Cui wA, rnpäist, 121cm	Llanfae Corwynn
		Llanmorwen Maple Myfanwy
	Cwmnant Daisy Delyth wA, vkkokm, 121cm	Llanrhidian Gwynfort
		Abergwen Iola

Jälkeläiset

wm-o. Llanwenarth Forest Goblin
* 03.02.2026 - i. Llanwenarth River Shaman

wm-t. Llanwenarth Happy Socks
* 08.05.2026 - i. Llanwenarth Westminster

Kisamenestys ja meriitit

Ominaisuuspisteet
Kuuliaisuus ja luonne 586.32
Tahti ja irtonaisuus 529.57

Kouluratsastuskilpailuissa 1115.89 op.
34 starttia joista 6 muuta sijoitusta ja 5 voittoa

Saavuttanut maksimitasonsa (vt. 3/2)

Maaliskuu 2026 VWY-Cup 60cm 2/40
Huhtikuu 2026 VWY-Cup Helppo C 5/38

28.11.2025 Llanwenarth Stud irtoSERT pt: Dimma
03.01.2026 Llanwenarth Stud irtoSERT pt: Faye
19.04.2026 Llanwenarth Stud BIS8 MVA-sert pt: Jannica

Champion arvonimi myönnetty 05.05.2025

Kantakirjattu I-palkinnolla 20.11.2025
21 + 20 + 20 + 20 = 81p.

VWY-II-palkittu 01.05.2026
9 + 8 + 5,5 + 21,5 + 5 = 49p.

Lue otoksia päiväkirjasta

18. huhtikuuta 2026 | Kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen

Heinäautomaattien asennus oli toteutettu edellisenä iltapäivänä. Metalliset, karsinan seinään siististi kiinnitetyt laitteet helpottivat arkeani Llanwenarth Studissa valtavasti. Enää ei tarvinnut rytmittää elämää ponien ruoka-aikojen ja Emmerdalen mukaan, vaan pelkkä Emmerdale riitti rytmikseni. Minun tehtäväni oli ainoastaan täyttää heinäautomaatit kerran päivässä, ja masiina hoiti loput hommani.

Mutta Wynonna ei pitänyt tästä muutoksesta.

Yli vuorokausi myöhemmin se seisoi edelleen karsinan nurkassa korvat luimussa, mahdollisimman kaukana heinäautomaatista, joka piti karmaisevan napsahduksen aina ennen ruokatarjoilua. Wynonna oli käyttäytynyt näin joka kerta ollessaan karsinassa siitä lähtien, kun automaatti oli asennettu.

Mykkäkoulu oli alkanut, taas.

Seurasin Wynonnan säpsähtelyä, kun heinäautomaatti napsahti, luukku avautui ja heinäannos putosi karsinan kuivikkeille. Sen korvat liimautuivat tiukemmin niskaan kiinni, ja sen hampaat vilkkuivat, kun se roikotti alahuultaan passiivisagressiivisesti.

"Etkö luota siihen?" kysyin nojaten karsinan oveen.

Tiesin kyllä, että Wynonna söi ja tulisi nytkin syömään heinänsä, sen vain piti saada protestoida ensin asiasta. Wynonna hengitti raskaasti ulos ja siirsi painoaan jalalta toiselle. Hetken päästä luimiminen alkoi hellittää ja se otti askeleen heiniä kohden. Sitten toisen askeleen hieman sivummalle, niin, että se oli nyt minun ja heinäannoksen välissä. Se odotti. Ihan kuin se olisi antanut meille vielä viimeisen mahdollisuuden korjata tämän hirvittävän vääryyden ennen kuin se joutuisi itse ryhtymään toimenpiteisiin, mitä ikinä ne sitten olisivatkaan.

Aviomieheni oli saanut idean. "Pitäiskö se heinäautomaatin ääni jotenkin vaientaa? Jos se pelkää sitä", hän ehdotti. Hän oli oppinut kanssani ihan mukiinmeneväksi hevosmieheksi, joten ehdotus ei ollut edes niin kovin kaukaa haettu.

En kuitenkaan vastannut heti, vaikka kuulin kyllä kysymyksen. En halunnut häiritä Wynonnaa, joka teki pientä liikehdintää heinäannoksen suuntaan ja pelkäsin, että ylimääräinen ääni tai liike saisi sen muuttamaan suunnitelmiaan.

Heinä karsinan nurkassa tuoksui makealta. Se oli säilöheinää Ranskasta, koska omat peltomme olivat tuhon omat tänä vuonna jatkuvan sateen vuoksi. Yleensä ponimme söivät sitä innolla. Ehkä vika olikin heinässä itsessään? Siihen vaihtoehtoon meillä ei valitettavasti ollut varaa.

Käännyin katsomaan aviomiestäni ja päästin suustani pitkän uloshengityksen. "Näh, ei se siitä johdu. Kai se on vaan vähän autistinen, eikä pidä muutoksista."

Wynonna otti lopulta varovaisen askeleen eteenpäin ja nuuhkaisi heinäkasaa. Se puhisi niin, että pelkäsin sen imaisevan kohta heinänkorsia sieraimiinsa. Aviomieheni siirtyi karsinan ovelta sivuun antaen tilaa Wynonnan tilanteelle.

"Voitaisiin teettää heinäanalyysi. Oikeastaan meidän pitäisi tehdä se."

Päällisin puolin tämä ranskalainen heinä näytti hyvältä, mutta oli joka tapauksessa hyvä selvittää, oliko se tarpeeksi ravitsevaa meidän poniemme tarpeisiin (mikä ei kyllä ollut kovinkaan kummoinen tarve, eivät nämä mitään veren-maku-suussa-treenaavia puoliverisiä sentään olleet).

"Paljonko muuten maksoit sille ranskalaiselle näistä heinistä?"

Mieheni suu puristui tiukaksi viivaksi hänen pyörähtäessään ympäri. "Siitä meidän ehkä pitäisikin puhua."