Twystep Bryn Jacky ✟ In memoriam 12.01.2021

tummanrautias welsh mountain poni
114cm korkea ori
14-vuotias, syntynyt 11.07.2012

koulutustaso HeA, 60cm

omistaja Llanwenarth Stud, GB
kasvattaja Twystep Stud, GB
rekisterinumero VH20-024-0049

Kantakirjattu 20.09.2020 pistein 85p = KTK-I

Tähän olisi niin makoisaa kirjoittaa, että Jacky päätyi meille koska halvalla saatiin. Se selittäisi miksi meillä on näin raivostuttava kiljukaula riesanamme, mutta ei, tämä ei edes halvalla lähtenyt. Myyjä lahjottiin valtavalla setelinipulla pitkän kaupanteon jälkeen ja lopulta 5-vuotias, kouluttamaton poniori saapui Llanwenarth Studiin. Mikä siinä sitten maksoi niin paljon? No, olihan se suoraan sen hetken hienoimmasta jalostusorista ja ulkoisesti melkoisen potentiaalinen. Sitä ajateltiin, että jos sillä ei muuta mainetta tule niin ainakin se luultavasti pärjäisi näyttelyissä. Näppituntuma oli oikea ja jo sisäänratsastuksen aikana heräsi enteilevä tunne, että tästä orista olisi myös taitavaksi kouluponiksi.

Rautaiset hermot ovat välttämättömyys Jackyn kanssa puuhailijalla, koska tällä ponilla on afrikannorsuakin suurempi superego ja kultakalan surkea muisti (tosin, pitkällisten tutkimusten mukaan jopa kultakalalla on pidempi muisti kuin Jackylla). Joka päivä jo heti aamutuimaan käydään samat ajatuksenvaihdot nokkimisjärjestyksestä ja käyttäytymisestä ylipäätään. "Jacky, no!" onkin kiistatta hallitsevin parkaisu mitä tällä tantereella kuulee... Velttoilulle ei ole sijaa, muutoin on jo jäänyt kauhovien etukavioiden alle tai nyhtää itse nurmikkoa Jackyn raahatessa taluttajaa pitkin poikin pikkukaupunkia. Hormonit ohjaavat Jackyn elämää epäilemättä, eikä se siten ole tahallisesti tuhma. Mutta onhan siitä huolimatta raivostuttavaa, että Jackyn kanssa eläminen ei ole yhtä mutkatonta kuin Llanwenarth Studin muiden ponien kanssa vaan se on metkuja ja mellestyksiä täynnä.

Esteponia Jackystä tuskin on, tai ehkä olisi, jos jollain olisi aikaa sen sikailuille meidän muiden ponien ratsastuksen ohella. Perinteisesti kun hyppäämään halutaan mennä, kaikki muut ovat ensisijaisia valintoja paitsi Jacky. Kyllä se hyppää; oikeastaan hyppää aika kivan näköisestikin ja varmasti, eikä koskaan kiellä esteelle, mutta mitä tapahtuu esteeltä laskeutumisen jälkeen onkin aivan toinen juttu. Se on vain yksinomaan opittu, kurja temppu, jolla Jacky on joskus huomannut pääsevänsä mistä aita on matalin ja nokkelana poikana tehnyt siitä tavan. Sama temppu kerta toisensa jälkeen; askel tai pari esteen jälkeen se tekee äkkipysähdyksen, vetää päänsä niin maihin kuin kykenee ja salamannopea sivuliike. Ja näin ratsastaja on poissa pelistä! Samaa temppua Jacky on myös jalostanut maastolenkeille, jossa lisäjännityksen tuo suitsien luikahtaminen helposti pois päästä, kun ratsastaja lentää kaulan kautta yli. Maastoreissuille kannattaa aina suunnata namipussi takataskussa, jotta ponin saaminen kiinni olisi todennäköisempää vastaavassa tilanteessa...

Pieni pukkinäytös joskus myös sileällä on luonteenomaista Jackylle, vaikkakin tuolloin se keskittyy paremmin eikä ole niin hirmuinen sikapossu. Näin pieneksi poniksi Jacky on saanut hämmästyttävän hyviä tuloksia kouluratsastuskilpailuista ja parhaat pisteet tuomareilta tulevat tyypillisesti sen isosta keskiravista ja tahdikkaasta laukasta. Jackya ei tarvitse järjettömästi houkutella jotta se pyöristyy ja kantaa itsensä oikeinpäin, sen ollessa muutenkin herkkä avuille.

Sukutaulu ja jälkeläiset Kilpailukalenteri Päiväkirja

Sukutaulu

isä. Poed Glyndwr
VIR MVA Ch.
KTK-I		 ii. Poed Rascal
KTK-II		 iii. Tan-y-Brynhil Berwyn
iie. Lleddfa Pioden
ie. Dyoll Symwl
KTK-III		 iei. Poed Seryddwr
iee. Dyoll Rhian
emä. Cetws Bryn Bonnie
 ei. Eryri Coch Shon
VIR MVA Ch., KTK-I		 eii. Dukewood Cadwen
eie. Wrynhir Brenda
ee. Llwyd Drudion
KTK-II		 eei. Llwyd Grey Dapples
eee. Gwyndy Henol

👉 Tutustu sukuun tarkemmin

Poed Glyndwrista (rn, 112 cm) riittäisi tarinaa kerrottavaksi useamman illallisen ajaksi. Se oli aikansa eliittiä, mountainponien kiistämätön kuningas (ja leijonakuninkaaksikin kutsuttu paksun, pitkän harjansa kanssa). Kuningas-nimitys lienee sillä kyllä edelleekin ja varmasti pysyy sillä pallilla vielä pitkään kunnes joku sen pystyy sieltä syrjäyttämään. Poed Glyndwrin kanssa ei parane kilvoitella pisteitä näyttelykehissä, sillä Poed Glyndwr vie muita aivan sata-nolla ja ritarillinen luonne hamuaa myös tamman omistajia oikein jonoksi asti. Muhkean miehekäs ulkomuoto teki siitä vaikuttavan ilmestyksen toisaalta myös ratsastaessa, vaikkei mikään todellinen liitokavio ollutkaan eikä siksi ihastuneiden huokailujen lisäksi juuri muuta menestystä sillä saralla tehnyt. Kun kuulette millainen emä Jackyllä on, niin ymmärre varmaan miksi sen isäksi valikoitui nöyrä ja kyvykäs Poed Glyndwr...

Poed Rascal (rnkm, 115 cm) päinvastoin enemmän käyttö- kuin näyttöhevonen, ja kolmen lajin taitajana ehta moniosaaja. Huhujen mukaisesti Poed Rascalin sanottiin olevan pirteä ja sisukas, eli toisin sanoen niin uppiniskainen ettei tosikaan. Siinä eivät paljoa ratsastajan pidätteet auttaneet, kun Poed Rascal kaahasi esteistä yli ja yritti kerta toisensa jälkeen tehdä maailman nopeusennätystä ajan suhteen. Kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa poni osasi ottaa iisimmin kaahottamatta, mutta pikkutarkka nysvääminen sai sen kupin lopulta nurin ellei kaikki sujunut alusta pitäen kuin tanssi; vastoinkäymisiä sen oli vaikea sulattaa.

Dyod Symwl (rt, 118 cm) on käsittääksemme elänyt liki koko ikänsä levollista elämää pienen brittiperheen varmajalkaisena harrasteponina. Nuoruudessaan se kävi kääntymässä kantakirjaustilaisuudessa, josta lähti kotiin kolmospysti kainalossaan ja ehkä tästä harmistuneena sitä ei sen enempää arvosteltavana nähty. Dyoll Symwl astuttettiin kerran sen ollessa kymmenvuotias. Kuvien perusteella tamma näyttää sympaattiselta suurien silmiensä ja pienten pörröisten korviensa kanssa, muutoin se on ihan peruspirkko; lihava ja merkitön rautias.

Cetws Bryn Bonniesta (rtkm, 115 cm) totean jo heti kättelyssä, että "ei omena kauas puusta putoa". Ei jää epäselväksi, mistä Jacky on saanut dramaattisen ja pröystäilevän luontonsa kun emän tapaa. Kipakka ja äänekäs Cetws Bryn Bonnie on kuin ympärivuotiseen kiimaan kirottu, joten se ei ole tamma helpoimmasta päästä. Kaiken pitäisi (=pitää) tapahtua hänen ehdoillaan, hänen aikataulussaan ja pyynnöt tulee esittää mieluiten porkkanoilla siivitettynä. "Jos pahan määritelmä on se, että satuttaa ihmistä, niin paha se ei ole" oli omistaja puolustellut pyyhkiessään hikeä otsalta ja pidellessään kaksin käsin säpäkkää poniansa. "Mutta sen myönnän, että kyllä tässä on liikaa annettu anteeksi siksi, että se on kaunis ja pienikokoinen. Asiat voisivat olla toisin, jos se ei olisi päässyt niskan päälle aikoinaan." Arvaamattoman mielensä vuoksi Cetws Bryn Bonnie on totaalisen pellosta revitty poni, sitä ei ole edes ratsukoulutettu eikä valitettavasti liiemmin käsitelty muutenkaan.

Eryri Coch Shon (rnkm, 120 cm) on ori, jolle ei koskaan povattu niin mainekasta tulevaisuutta kuin minkä se lopulta ansaitsi. Ykköspalkinnolle kantakirjattu muotovalio ei nimittäin alkuunkaan pitänyt käsittelystä ja se annettiinkin aina vain kokeneimpien käsiin hoidettavaksi. Sen jääräpäisyytensä vuoksi se ei myöskään pärjännyt kilpailuissa, sillä se hylättiin usein protestoidessaan apuja vastaan. Sen sijaan sen rakenne oli erinomainen, aivan text book-tasoa ilman pienimpiäkään moitteita, joten näyttelyissä se pääsi näyttämään kyntensä ja keräämään mainetta ja mammonaa!

Llwyd Drudion (rnkm, 121 cm), suvun maailmanmatkaaja, on kilpauransa aikana ennättänyt asua ulkomailla niin Saksassa, Ruotsissa kuin Tanskassakin. Hyvä kannatti laittaa kiertämään ja takoa kun rauta oli kuuma, sillä Llwyd Drudion oli pitkälle koulutettu kouluponi ja sillä oli tuloksia kansainvälisistä arvokilpailuistakin. Kilpauran päätyttyä se palasi takaisin Britteihin siitostammaksi. Kolmen varsan jälkeen Llwyd Drudion kuitenkin yllättäen menehtyi kaviokuumeeseen 24-vuotiaana.

Jälkeläiset

Syntymäaika Varsan nimi Emä Muuta
02.01.2020 t. Llanwenarth Gwael Annwyl Poed Adalmina om. Ivycreek Stud
30.09.2019 t. Llanwenarth Willow Llanwenarth Cookie jää kotiin

Ulkoasu © VRL-2324 / M Layouts
Kuva © Suba